Pieni marjamatka

 

Aiottiin talven marjat hommata,

tiedettiin hyväksi havaittu paikka.

Todettiin tyhjäksi kaivettu, vaikka

taiottiin, pitää ne siis nyt pummata.

Näin viime kesänä!

Onneksi tästä pääsee Horon kulmille.

Siellä ei olla joron jäljillä.

Ehkä ratkaisuja löytyy marjapulmille.

Vielä löytyy käyttöä järjillä.

 

Saisimmeko sadon kaupasta?

Tahtoo Helmi kysymyksen laukaista.

Pitkä matka tänne suotta kuljettu,

taitaa kauppapuoti olla ihan suljettu!

Marjatta jatkoimme Äystölle,
kasvattavat paljon salaattia.

Oli tarve mustikoiden käytölle,

kiisselien keittoon talenttia.

( Hassu nimi tuo Marjatta - tyttö parka,

ei marjan marjaa! Niin kuin mekin! )

Maankulmassa kulkevi lapsosen tie...

Taisi olla kuitenkin "maan korvessa" se

tie, joka enkelin avulla kotihin vie.

Eikä enää niin pitkäkään, vaikka ei kotia näy.

Toivomme pohjalta pakkasen:

saisimme vanhoja vakkasen!

Mommilassa

 

Tänään päätettiin painua

niin pitkälle kuin pippuri kasvaa,

ja kauemmaksikin.

Hämäläinen hidas kansa

on kai purrut hampaitansa,

saanut hikipäissä alkaa hutkia,

tehdä tiehen paljon mutkia. 

"Maustemäki" alas laskettiin,

ollaan Mommin kanssa kuvassa.

Pappa pysähtymään käskettiin,

kai Mommilassa jotain luvassa. 

Kyläpuodin rappusilla

vaikka on ovi lukossa,

vielä on naurua tyttösillä,

ja harmin hana tukossa.

 

Kaupallisuus saisi olla muodissa,

jotain ostaisimme kyllä puodista,

mutta barbecueta ( BBQ ) Papalle, 

soisi arkiruokaa kuskin mahalle.

Helmi tutki puhelinkoppia

ja kauppiaalle koitti soittoa,

että puotinsa ei tuota voittoa,

jos kassassa vain pyörii noppia.

Helmin suusta kuului napinaa,

eipä löydy yhtään kopeekkaa,

tuskin yhteys on nopeekaan,

laite elää Mommilan kapinaa.

Mommilan kartanon maito laiturilla

on varmasti piiminyt maitolaiturilla!

Hyvä on sitten! Me myymme vaikka kiviä,

itsepalvelussa ajan tyyliin, sekä hyviä jyviä!  

Jos ei puodilla näy kauppa-Marttia,

ajetaan luoksensa aika faarttia!

Mommilan tietä ajellen Mommilanjärven rannalle löytyy hieno Mommilan kirkko.

Kun Mommi ja Pappa olivat palaamassa katsomassa ensimmäistä lapsenlastaan ( He eivät tietenkään olleet silloin vielä Mommi ja Pappa. ), he pysähtyivät Lammilla tien viereen infotaulun luokse tauolle. Taulun kartasta löytyi paikka, Mommila. Silloin tuore isoäiti päätti ottaa nimekseen Mommi. Isoisä päätti olla Pappa nimen helppouden vuoksi. Nyt yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen toteutui vierailu Mommilaan. Näin kauan sitä oli suunniteltu. Kannatti käydä, Mommila on hieno paikka!