Kartanoon kutsumattomat

 

Oletteko saaneet kuulla:

On hirvitys kartanon puistossa kreivillä.

Ei pidä lainkaan luulla,

että vedetään karmeesti huulesta kreisillä

huumorilla teitä - vain pikku elkeitä.

Tästä matkamme alkaa, jos uskallat tulla mukaan,

niin astumme yhtä jalkaa eikä eksyä saa kukaan.

Alkuun pari varoituksen sanaa.

Täällä on ojissa sähköaitoja.

Koskepas - paroni vääntää hanaa,

jo kipinöi, silmissäsi näät raitoja.

Tästä asteleepi herttua

matkallansa lähipuotiin,

ostaa makkaraa ja torttua

rouvallensa kahvinjuontiin.

Nälkäinen on lisko päärin,

jonka yllätimme ojan takaa,

ahmii muonaa  mielin määrin,

sitten vatsallansa makaa.

Mihin kadonnut on markiisi?

Rohkenemme syyttää liskoa.

Muistoksensa lyhyt kapriisi,

pedon vastausta saanee kiskoa.

Juostiin kovaa pakoon.

Tuosta kaatui kuusia lakoon.

Onhan surku syötyä aatelia,

suuri parku, hyötyi raatelija.

A. I. Arwidsson

Kappas, kumpareella kivessä

kappalaisen pojan nimessä

piilee Aadolfia sekä Iivaria,

siitä saatiin Suomeen skriivaria.

Ruhtinaalla renki Matti,

raapi parran sänkiä.

Herralla on henki ahmatti:

palkkapuut niin märkiä.

Oma koti kullan kallis,

renki-Matin huonos mallis.

Kylään kutsui vapaaherran.

Vastas: - Toki, toisen kerran!

Kuokkavieraat kotiin poistuu.

Selvisimme hyvin hengissä.

Joskus vierailumme toistuu

sipsutellen silkkikengissä ;)

Kesä(l)omakuvitelma

Nyt rannalle pääsy on kovassa,
saisi varpailla kaivella koloja.
Aallonmerkit vain hiekkakivessä
paljon lohduta ei meitä poloja






Kokeillaan, pelataan rantapalloa,
vaikka on allamme vihreä sammal.
Kurillaan kelataan: santaa talloa
saisimme toivomme unelmarannal´.


 

Vauhtia potkien räpylästä
saadaan roiskien kroolatessa,
ettei vain karkaa käpälästä
mitalit loiskien skoolatessa.


  

Krokettia on monta sorttia,
täytyi jostakin varusteita haalia.
Kun ei löydetty mistään porttia,
saaneet kumpikaan yhtään maalia.




Hip-hei! Te voitte hurrata!
Me saimme kaksi kymppiä.
Siks´ ei voi yhtään purnata,
vaan innoissansa hyppiä.

Reissun päällä kotimaassa 2018

Muonamurhe                                   

Sillä retkellä - kana korissa,
tahtoi tyttönen evästä lipaista.
Millä hetkellä Hanaporissa
mahtoi kananen karkuun kipaista?     


( Mitenkä se kanan karkaaminen nyt oikein tähän tuli? Tuosta julistetaulun luota menimme vaimon ja tyttöjen kanssa ylös koulun mäelle, missä nykyään vietetään taiteellista - Ars Auttoinen - ja ilmeisesti myös luonnonmukaistakin elämää, sillä talonväellä on kanoja. Yritettäessä saada niitä pihasta tarhaan kukko lähti livohkaan ja jokunen kanakin yritti esittää omaperäisiä ajatuksia. )

Turussa



Missä eksyksissä?

"Menkää vain tuonne
tois pual jokkee!"
Kysyvä on luonne.
"Vois´ eksyy vain sokkee."

  

Siellä näkyy Tuomiokirkko,

vanhus vuosisatainen.

Hoksasitko? - Huomio! Pirkko!

Vanhan kuosi vakainen.

Arkajalka

Helmi suosii kirkon rauhaa,

mutta epäilys on mielessä.

Äkkiä jos kellot pauhaa,

koko tunnelma on pielessä.

Pohdintaa

Varmaan voimme mennä sisään.

Mikäs hätä meillä tässä.

Harmaan hämärää, Ilmi lisää,

juhlavuutta näkymässä.

Filosofointia

Teatteria löytyy taustalta,

näytelmää joskus suurta.

Elämä tuntuu hauskalta,

jos löytyy jutun juurta.

Tässä on lähellä paha paikka,

jonne me kohta mennään.

Vaarallistakin, vaikka

aitojen takana sentään.

    

Lisää hienoja kuvia täältä.

Eiköhän vaihdeta maisemaa,
voi nyrpistyä lärvi.
Nuo hevoset alkaa haisemaan,
on raikkaampi kaunis järvi.





Kurikka

Koski antaa sähkövoimaa,
joka teholtaan on roimaa.
Koska jännite niin korkea,
muuntajaksi käy vain korskea.

Nyt lähdetäänkin retkelle,

jäi meiltä kropsut kotiin.

Ehdit mukaan hetkelle,

kun pannaan eväät rotiin.

Näitä rappuja kai neljä sataa.

Pohkeet on jo puuta.

Jos tää jatkuu samaa rataa,

alkaa kuivaa suuta.

Ei me hypätä Jyllinkoskeen,

kuuletteko kollin jyskeen!

Heti kun korkki narahti

ja ajateltiin herkkua,

vieraita paikalle karahti

toivotellen terkkua.

Polku päättyi Kiskonniemeen,

vaikka kartta hukassa.

Punkit uhkaa pistää liemeen,

riittää vartta sukassa.

Kristiinankaupunki

Lähdimme katsomaan läheisen "Cittaslow-kaupungin vahvuuksia ja ainutkertaisuuksia". Keskellä urbaania vilinää ja vilskettä astelimme luontopolun päähän.

   

Metsässä on jotakin lumousta,

kuuluu vain kuiske ja ääni.

Moni puu on kokenut kumousta.

Peikko! Siitä panen vaikka pääni!

Maahinenhan se olikin juuri,

sen nenärengas on tässä.

Varmaan jossakin niistämässä.

Sen täytyy olla suuri.

Olettekos ennen nähneet kaksikielisiä lampaita,

ei saanut niitä silittää, näyttivät vain hampaita.

Uusi silta on kamalan harva,

on siinä jokunen aukko.

Paljastuuko kulkijan oikea karva,

pelolle nauraa alhaalta saukko.

Saniaismetsä ei meitä huimaa,

vaikka puussa on pahkoja.

Lahon tuoksu lienee tuimaa,

varpaissa paksuja nahkoja.

Agility-kuusi meitä odotti,

sopivasti polun vieressä.

Ajantajun kohta kadotti,

oli leikki meillä mielessä.

Vanha on väsynyt! Gubben är trött!

  

Kotimatkalla

Älä kerro sitä satua,

että minkä oikein lykkäsi,

kun Tiukasta paikasta päästiin.

Jos kerrot, saat kyllä katua,

kuka vanhasta vitsistä tykkäsi,

jos panisit sen vaikka säästiin.

Trossoota - Karijoki

Meillä täällä Pohojanmaalla lakiaa piisaa leviälti - ei hetikää silimä pökkää.

     

Ja taivas on korkiammalla kun muilla.

Vois sanua, jotta kaikki on suurta, niinkun Ameriikas. Hatukki. Pankaas merkille nua fläkit lieriis, noon kuivunutta verta. Kävin hilian vähän häjyylemäs puukkoon kans.

Nii-in suurta ja komiaa on kaikki - kannokki!

Ja moomma vanhaa sukujuurta ja täs on meirän tupa aialta, jolloon teillä ei ollu viälä mitää. Airan panimma etehen, jottei roskaväki tuki porstunahan. Son jääkautta ereltävältä aialta ja tältä näyttää sisältä:

Köppäästähän son! Aatelkaa itte, kuinka kauan kalut kestää kostias ilimas. Mutta kivi pysyy ja paranoo!    [ Karijoen Susiluola ]

Ei meirän vainioolla kiviä viljellä, antaa pirun kasvatella.  [ Neandertaleista ]

Kaikki me teherähän itte - liikennemerkikki! Ja jos rupiaa lakia tympääsöhön teherähän mäki. - Itte!

  

[ Karijoen Tappara ]

Aiat muuttuuloo, mutta pelit senkun soi!

Puistopiknikillä Padasjoella

Padasjoella Kirkkojoen rannalla lokakuussa - ja ihan vielä puissa, keksinpalat suissa. - - Se on tää kasvihuoneilmiö!

Ei tämä ole kait se Akka

Kebnekaiselainen,

eikä kaitse haukka

meitä kevyenlainen.

  

Ratsunamme bambi,

joka melkein säikähti.

Joki taustalla, kuin lampi,

katseissamme läikähti.

Ei lainkaan puiseva tämä syksyinen puupatsaspuistikko!

Voi kun mieli halaa

saada kaksi kalaa,

jotka rannassa loiski

ja pisroita roiski!

Päijänne

Barrikadeilla Auttoisilla

Kaksi kiukkuista tätiä

suojelun puolesta vahdissa.

Eivät päähänsä läpiä

puhu suorassa mahdissa.

  

Meidän kanssa sovitaan

tahtonaisten lumossa:

Jos teet niin kuin sanotaan,

muuten tikkaat kumossa.

Ohjeet metsurille

Kuusiaitoja ei saisi kaataa,

ei kaitojakaan.

Ja leikkureilla raataa,

ei laitojakaan.

Hikipaitoja ei saisi kantaa,

eikä raitojakaan.

Ja janoonsa  juoda Fantaa,

eikä maitojakaan.

( Valitettavasti Bloggeri temppuilee tekstin fonttikokojen ja kuvien asettelun kanssa!!! )