tiistai 6. lokakuuta 2026

Paluu kotiin

 


Hei, vilkaiskaapa tänne vähän!
Olen vetänyt jo päälle "siviilit".
Kesähommani taakse jäähän.
Olen riisunut jo päältä työliivit.

Taisin ikävöidä kovin Mommia.
Piti olla kauan poissa kotoa.
Mutta kiva oli tehdä hommia,
eivät muistot koskaan katoa.



Eija-Liisa, johtajani, tuli saattamaan,
kovin kehuvin, kiittävin sanoin
työtodistusta mukaan luovuttamaan.
Posket punaisina siitä nolostuin.






Kun on Iida kotona ovenraossa,
Helmi ja Ilmi riemulla vastassa.
Ei hän ollutkaan maanpaossa.
Aivan naurun kutitusta vatsassa.


Sitten pantiin pöytä koreaksi.
Pistelläänpä suuhun torttua!
Vaatetusko muuttui soreaksi?
Iidan juttuja, mihin tarttua,
riitti - alkoi kokemusta karttua.


Kiitos, että sain olla mukana!

Padasjoen kotiseututalo.

Padasjoen kirjasto


keskiviikko 2. syyskuuta 2026

Sinikanpäivät

 Helmin ja Ilmin kaveri viettää nimipäiviä. Sinikka on 76-vuotias. Mommi sai Sinikan aivan pienenä. Joka joulun alla Sinikka katosi. Aattona hän löytyi lahjapaketista uusissa vaatteissaan. Joskus hän sai isän tekemät puiset rattaat, komeaksi maalattuina tietenkin. Toisena jouluna saattoi tulla uusi sänky kauniine petivaatteineen.



Oli varmaan mahtavaa kuljettaa Sinikkaa rattaissa Eeva-Liisan kanssa, jolla oli samanlainen nukke, Reetta nimeltään.

sunnuntai 9. elokuuta 2026

Pikkupiknikillä

Tekojärvellä 


Pohjanmaalla vain jokia?
Tehdään siis itse järviä!
Näätkös, ethän ole sokia,
 käyttää voit vähän järkiä.



Eiköhän lähdetä vesille,
kun kerran tultiin rannalle!
Otetaan airot tästä esille,
tai jää vene tähän sannalle.

Mutta Ilmi vain levittelee käsiä
ja panee pontevasti hanttiin,
ei tahdo meritaudista kärsiä,
eikä päätänsä panna panttiin.



Ruvetaan merenneidoiksi kivellä,
ja kerätään katseita siellä.
Saattaa näkymä silmiä hivellä,
ethän luonnonkauneutta kiellä.


Katsellaanpa sitten maastoa.
Helmi löysi suuren paaden.
Nostaminen vaatii haastoa,
niin, ja selän kipeäksi saaden.

Sen alla majaileepi matoja,
ne saattaa esiin tulla.
Kulkekoon omia ratoja,
mullassaan rauhoitetulla.


Nyt marjaan mentiin, puolukkaan.
Muistattekos vielä puujalkavitsiä?
Eihän siihen kukaan mahdukkaan!
Naurattaako? On se silkkaa kitsiä. 



Ilmillä on hiukset pystyssä.
Susi, ehkä karhu tähän astui.
Nahka kananlihan nystyssä.
Pelottaa! Sen tassut kastui.



Keltaisella kukkakedolla
Helmi ja Ilmi poseeraavat,
kesän luontokuvaksi ehdolla,
jossain ötökät huseeraavat.



Eväshetki luonnon helmassa,
sopii retken lopussa.
Mielenrauhaa ajatelmassa,
hiljaa vain, ei hopussa.


torstai 30. heinäkuuta 2026

Lelumuistoja - sata vuotta leikkiä

 





Pois alta risut ja kävyt!
Nyt on kiire näyttelyyn,
nikkareiden sisut ja kyvyt,
taidot kalujen käyttelyyn
haluamme nähdä.

Onkohan kuskimme aristokraatti?
Mikä tyyli, mikä ryhti!
Epäilys herää: selvä teknokraatti,
tuplahinnan meiltä nyhti.



Katsopas, piika on kaivolla,
kartanon emännän asialla.
Kasvoilla aavistus raivolla.
Unohtui sanko, vettäkö rasialla?





Navetassa ilmennyt on pulmia.
Helmi rypistelee tässä kulmia.
Lehmät kovin kaipaa heiniä,
homma menossa päin seiniä.
Kun ei löydy mistään hankoa,
edes parin metrin tankoa!


Liki erään huoneen nurkkaa,
pörröturkki päätään puistaa.
Tarkemmin, jos sinne kurkkaa,
nimen Fredriksson hän kuiskaa.

Nyt on hyvä hetki halata,
hyljeksitty kaipaa sääliä.
Enää kannata ei sitä salata,
että nalle vaati onnen määriä.



Lainattiin kreiviltä ratsua,
alettiin kivasti keinua.
Muistettiin sataman kutsua,
Kyyti on varmasti reilua.


Nyt on aika nousta laivaan,
päästä ykkösluokan kannelle.
Kohti ulapoita, alle taivaan,
harmi jättää teidät rannalle!




perjantai 3. heinäkuuta 2026

Mansikassa

 



Kerrankin muistettiin marja-aikaan
käväistä tutussa, kivassa paikassa.
Yhtään ei luotettu sattuman taikaan,
vaan takuumme hoiteli Papan kassa.
- Voi kun saa käydä mansikassa!



Tarkistamme tässä laatua, 
Närpiöstä juuri saatua!


keskiviikko 1. heinäkuuta 2026

Isosisko-Iida mallikkaana

 


Onni potkaisi Iidaa, isosiskoa.
Meni asiat aika hyvälle hollille,
saamme kiljua, helmasta kiskoa,
kun löytyi töitä nätille mallille.



Nyt on aika siskoa saatella.
Mitähän se mahtaa aatella?
Jokohan se nyt alkaa katua,
kun tämä ei olekaan satua?



Onko neidillä pitkälti matkaa?
- Padasjoki on tavoitteena.
Syytä puhetta ajossa jatkaa.
- Paras joki on osoitteena!   



Nyt meni tyttö totiseksi,
enää ei kannata kääntyä.
Täältä se alkaa totisesti,
arkuuteen aio en nääntyä!





Tässä halattiin kirjastotätiä
ja tultiin heti tutuiksi.
Eipä ollut mitään hätiä,
kuulumiset  saatiin jutuiksi.





Täällä on Iidan kesätyöpaikka Padasjoen kotiseututalolla.



Iida onkin ovella vastassa:

   - Tervetuloa kotiseututalolle!

Osasivat lapset ennenkin leikkiä.

Täällä näet vahoja leikkikaluja,

jotka ovat aitoja, eivät feikkiä.

Ne virittivät  toiminnanhaluja,

tärkeitä lapsen kasvulle jalolle.




Kun siskot katsoivat ovelta tupaa,
niin hetkessä istuvat sylissä
ja vaativat saada ilman lupaa
pääsyä kuvaan - ja mainetta kylissä.