Tämä ei ole retkijuttu. Vietämme vain tänään japanilaista nukkien ja tyttöjen päivää, hinamatsuria. Siellä herkutellaan esimerkiksi sakuramochilla ja hina ararella. Jos et tiedä, mitä ne ovat, katso linkeistä!
Helmin ja Ilmin retkihetket
Metkoja kuvia, Helmin ja Ilmin matkavaikutelmin, joista meille huvia.
sunnuntai 3. maaliskuuta 2024
sunnuntai 31. joulukuuta 2023
Kaamoksen karkottajat
Vuoden viimeinen päivä, jonka pituus on 10 minuuttia pitempi ( tällä leveysasteella ) kuin vuoden lyhin. Kukonaskelilla on sipsuteltu! Ei pimein päivä suinkaan, sillä aurinko paistaa matalalta. Aiomme julistaa kaamoksen päättyneeksi.
Kylmä linna
Se pimeään vähäistä valoa hohtaa.
Sen seinä on kylmää jäätä.
Se on selvä, jos ajattelee säätä.
Sen hyyde kylmiin ajatuksiin johtaa.
tyttöjen rekeä matkaan kiskaisi.
Helmi takaa lisää vauhtia käski,
jolloin käpälistä lunta viskaisi.
Retken tarkoitus on olla huviksi,
mikä tässä nyt koostuu kuviksi.
Elämässä joskus päästään ylöspäin,
toinen kerta sitten alamäkeen näin.
Katse siirtyy kohti horisonttia,
piirtyy esiin jotain monumenttia.
Kovin viileänä rajaa jonkun tonttia.
- Jäätä! kuullaan Ilmin kommenttia.
Lumirouva tahtoo liftata,
siksi kovin pyrkii mukaan.
Tytöt meinaa heti hiffata,
kuinka vielä mahtuu kukaan.
Rouvan mieli tekee valoa,
sillä pimeys ei innosta.
Auringosta saisi paloa,
nostaa ilo irti rinnasta.
Ruostunut on vanha tähti,
josta aikaa sitten valo lähti.
Nyt se nojaa aivan kumossa
uinuu menneen ajan lumossa.
Kuu ja tähti varmaan yöllä
saattaisivat toki valaista.
Siitä taivaan harmaan vyöllä
riittää apu, jos on homma salaista.
Eipä ihme, että onkin loiste puuttunut,
hämäryys ja synkkyys maaston vallannut,
kun on aurinkoinen puskaan juuttunut,
vahva alakulo, kaamos, meidät hallinnut.
Kelpaa lumirouvan asua nyt taloaan,
tyytyväisiä myös tytöt tahoillaan,
sai hän vihdoin kaivattua valoaan,
aurinkokin jatkaa taasen radoillaan.
Ja kertaus vielä:
maanantai 11. joulukuuta 2023
Padasjoen pakkasessa
Voi hyvä Sylvi tätä jäistä iljannetta, jonka päälle Pakkasherra lunta kylvi pitkin tuulista Päijännettä.
Tuiskussa värjöttelee Mommi
takanansa jäässä paatti Alli.
Sen irrottaisi ainoastaan pommi,
nyt on kalliolla se kuin kuulu nalli.
Metsän siimeksessä vaha kelo,
toinen lumen painamana konkelo.
Tänne tuulensuojaan löysi likat
tiensä luonnonhelmaan niin kuin tikat.
Tutkiessa Luukonhakaa
nousi halu kurkistella,
mitä löytyy ladon takaa,
saako kattolunta karistella?
Joku otus on tähän istahtanut lepuuttamaan tassujansa.
Ei se ollut tämä siro peura, joka meitä kaukaa katsasteli.
Nyt pitää olla kilttejä, tontut tarkkailevat pilttejä!
sunnuntai 26. marraskuuta 2023
lauantai 7. lokakuuta 2023
Korpilahden korpivaellus
Onko teistä yhtään kornia
kiivetä katsomaan näkötornia?
Struve laittoi sinne pisteen.
Saammeko siitä retken piristeen?
On kilsa vain ylös kohteeseen,
nosti reippaana koipia muori.
Saattaa happoja syntyä pohkeeseen,
ihan syystä nimensä Oravivuori.
Saattoi olla ihan siinä hilkulla,
etteivät olleet polut liian jyrkkiä.
Saisi Struve vaikka heittää pilkulla,
me ei kyllä toisiamme ala tyrkkiä.
mennään kieli keskellä suuta.
Ei saa haahuilla mitään muuta,
astella, katsella eteen tiukasti.
Jääkausi hioi tässä polun pintaa,
on siitä aikaa tuhansia vuosia.
Emme maksa siitä täyttä hintaa,
urat parketissa rumentavat kuosia.
jonne kapuamme vaivalla suurella.
Jos eivät ole rappunsa lahoja,
saamme katsella kauniita tahoja.
Oikeanpuolisen QR-koodin avulla voi lukea ( englanniksi ) mielenkiintoisia asioita tämän maailmanperintökohteen asioista.
Mommin mielleen tuli tuuma hurja,
korkeudesta kärsii aivan huikeasti.
Kaatuneeko koko roska, torni kurja?
Vaatii tukemista varsin tuikeasti.
Palatessakin piti vielä huilailla,
alas helpompi jalkoja siirrellä.
Kun ei jaksettu enempää toilailla,
pitää näkymät muistoihin piirrellä.
Parempi pitää avaimensa vaikka kaulassa,
kuin parkkipaikan taulun naulassa.
keskiviikko 27. syyskuuta 2023
Ovelat taas Evolla olevat
Ovelat, taas Evolla olevat
retkipolut kovin kiinnostavat,
mutta Helmi tahtoisi Niemisjärveä,
Ilmistä siinä ei ollut mitään järkeä.
Vastahan siellä viimeksi oltiin,
ihan eri syistä tänne juuri tultiin.
Mommi ei jäänyt odottamaan päätöstä,
hän lähti tallaamaan kuivaa kangasta.
Riitelijät nöyrtyivät noudattamaan säädöstä,
pikku mielieroista eihän toki rangaista.
Mikäpäs, tasaista tanteretta
on helppo loikkia, astella,
tästähän saakin manteretta
kulkea poikki ja haastella.
Valistunut oli kyllä tehty arvaus,
että polun poikki näkisimme keloa.
Ei tullut siitä sentään mielen karvaus,
kun varpaitamme emme voineet teloa.
Meidän matka huipentumassa.
Ai, Ramiltako saamme kahvia?
Herkkusuumme suipentumassa,
meidän eväät ei olekaan pahvia!
Virkistystä löytyy myös maisemasta,
tirkistystä kaislojen havisemasta.
Hyi! Rannasta löytyy vaahtoa!
Olisi saanut jäädä näkemättä.
Ilmastomuutoksen paahtoa?
Ei, ihmisen sotkua kätkemättä.
Saisivat viisaammat tutkia tätä,
tuumii Mommi, on luonnolla hätä.
Alisen Rautjärven rannalla
kaiketi leppoisalla kannalla!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)