Voi hyvä Sylvi tätä jäistä iljannetta, jonka päälle Pakkasherra lunta kylvi pitkin tuulista Päijännettä.
Tuiskussa värjöttelee Mommi
takanansa jäässä paatti Alli.
Sen irrottaisi ainoastaan pommi,
nyt on kalliolla se kuin kuulu nalli.
Metsän siimeksessä vaha kelo,
toinen lumen painamana konkelo.
Tänne tuulensuojaan löysi likat
tiensä luonnonhelmaan niin kuin tikat.
Tutkiessa Luukonhakaa
nousi halu kurkistella,
mitä löytyy ladon takaa,
saako kattolunta karistella?
Joku otus on tähän istahtanut lepuuttamaan tassujansa.
Ei se ollut tämä siro peura, joka meitä kaukaa katsasteli.
Nyt pitää olla kilttejä, tontut tarkkailevat pilttejä!
Sitten leikitellään kuusen alla, kunnes... tip, tap!
Hiljaa hiipii joukko varpahillaan... Sh..!
Hyvää Joulua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti