Talvitarina

 

Yhtenä aamuna ikkunasta

katseli kaksi pikkulasta,

tuumaili talven tuloa:

On alkanut lunta ripsiä,

tekee mieli jo ulos hipsiä,

ja kaivella hankeen koloa.

Padasjoki,

pakkasta toki

talvella olla pitää

- ja mehän ei jäädä sisään!

Kainaloita myöten kahlataan

hankeen syvää uraa puistossa.

Lumeen tossut ehkä kahlitaan,

hidastaa se varmaan luistossa.

Me luultiin että oltiin ekoja,

mutta hommataan vielä sekin,

että ukot saa vahdata kekoja,

jotka rakennamme mekin.

Tässä on jääkarhun veli,

se meitä vastaan käveli.

Sillä on lempeä mieli,

koska jäätynyt oli kieli.

Saattaisi kastaa varvasta

eikä olisi yhtään karvasta,

jos sorsa olemaan sattuisi,

Kirkkojoella uidessa kastuisi.

Aina kaikki kiva kielletään!

Igluun voisi hyvin majoittua.

Ne lämpimiksi mielletään.

Ei näkökannat saisi rajoittua.

Posket punaisina raittia kotiin palattiin,

lumisina eteisessä äitiä kovin halattiin.

Reippaan mielen tuottaa talvinen retki,

sitä suositellaan sinullekin joka hetki.