Mansikassa

 

Kerrankin muistettiin marja-aikaan

käväistä tutussa, kivassa paikassa.

Yhtään ei luotettu sattuman taikaan,

vaan takuumme hoiteli Papan kassa.

- Voi kun saa käydä mansikassa!

Tarkistamme tässä laatua, 

Närpiöstä juuri saatua!

Isosisko-Iida mallikkaana

 

Onni potkaisi Iidaa, isosiskoa.

Meni asiat aika hyvälle hollille,

saamme kiljua, helmasta kiskoa,

kun löytyi töitä nätille mallille.

Nyt on aika siskoa saatella.

Mitähän se mahtaa aatella?

Jokohan se nyt alkaa katua,

kun tämä ei olekaan satua?

Onko neidillä pitkälti matkaa?

- Padasjoki on tavoitteena.

Syytä puhetta ajossa jatkaa.

- Paras joki on osoitteena!   

Nyt meni tyttö totiseksi,

enää ei kannata kääntyä.

Täältä se alkaa totisesti,

arkuuteen aio en nääntyä!

Tässä halattiin kirjastotätiä

ja tultiin heti tutuiksi.

Eipä ollut mitään hätiä,

kuulumiset  saatiin jutuiksi.

Täällä on Iidan kesätyöpaikka Padasjoen kotiseututalolla.

Iida onkin ovella vastassa:

   - Tervetuloa kotiseututalolle!

Osasivat lapset ennenkin leikkiä.

Täällä näet vahoja leikkikaluja,

jotka ovat aitoja, eivät feikkiä.

Ne virittivät  toiminnanhaluja,

tärkeitä lapsen kasvulle jalolle.

Kun siskot katsoivat ovelta tupaa,

niin hetkessä istuvat sylissä

ja vaativat saada ilman lupaa

pääsyä kuvaan - ja mainetta kylissä.

Lelumuistoja - sata vuotta leikkiä-näyttelystä kerromme vielä myöhemmin lisää.