Levollista päivää Evolta!

Tuli mieleeni tutkia Lammin metsiä, 

joista et varmaankaan saattaisi etsiä.

Niemisjärvien polkuja pitkin ja poikin

minä käpyjä, kortteita kitkin ja loikin.

Erä-Jonnaksi Helmi tuli mukaan.

Yhdessähän kiva olla retkellä.

Harmeja ei tässä toivo kukaan,

luonnonrauhaa oikealla hetkellä.

Näistähän voisi maalata taulun,

ehkäpä kutsumme Halosen Pekkaa,

- taikka säveltää kansanlaulun,

jossa sanoja ei ollenkaan.

Metsän siimeksessä vilkkuu kummia,

näkyy tanssahdellen  Mommia.

Meistä lepokin on tärkeä,

sammal pehmusteena järkeä.

Polun varren haapa kärsinyt,

oli majava sitä pahoin järsinyt.

Aika jälleen silmän levätä,

katse ulapalle kohdistaa.

Mielenrauhaa tohdi evätä,

jaamme ajatusten pohdintaa.

Hetken jaksoivat he luonnon lumossa,

nyt jo toiveissa on honka kumossa.

Mutta askareessa varsin roimassa,

näkyy uupumusta suurta voimassa.

Siispä heti reppu selästä,

energiaa saamme eväästä.

Alkoi Pappammekin ahmia,

koska teki kovin mieli kahvia.

Kotimatkan hallinnassa

taisi tulla puutteita.

senaattorin vallinnassa

kompassiinkin muutteita.