Hei, vilkaiskaapa tänne vähän!
Olen vetänyt jo päälle "siviilit".
Kesähommani taakse jäähän.
Olen riisunut jo päältä työliivit.
Taisin ikävöidä kovin Mommia.
Piti olla kauan poissa kotoa.
Mutta kiva oli tehdä hommia,
eivät muistot koskaan katoa.
Eija-Liisa, johtajani, tuli saattamaan,
kovin kehuvin, kiittävin sanoin
työtodistusta mukaan luovuttamaan.
Posket punaisina siitä nolostuin.
Kun on Iida kotona ovenraossa,
Helmi ja Ilmi riemulla vastassa.
Ei hän ollutkaan maanpaossa.
Aivan naurun kutitusta vatsassa.
Sitten pantiin pöytä koreaksi.
Pistelläänpä suuhun torttua!
Vaatetusko muuttui soreaksi?
Iidan juttuja, mihin tarttua,
riitti - alkoi kokemusta karttua.
Kiitos, että sain olla mukana!
